Hello, the lady of the house speaking

Tuesday, February 28, 2006

Finally about Sydney

Nyt on kunniakkaasti viikko takana aussielämää. Saapuessani tänne kello oli kuusi aamulla olin aivan kassalla. Se pieni sekavuus on jäänyt päälle, joten älkää antako häiritä. Ja täällähän muutenkin otetaan aika rennosti.:)

Asustelen mukavasti isossa omakotitalossa Randwickissa, mikä tarkoittaa sitä, että yliopisto on kadun toisella puolella ja Coogeen ranta noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Ei paha... Muutenkin kulkuyhteydet ja ostosmahdollisuudet ovat lähettyvillä ja valtava kampusalue (kartta välttämätön!) tarjoaa kaikenlaisia palveluita aina lääkäristä kuntokeskukseen. Talo on tosiaan suuri ja asutamme sitä yhdessä kolmen jenkkitytön ja satunnaisesti vierailevien ötököiden kanssa. Torakat eivät onneksi ole vielä löytäneet meitä pysyvästi. Ja voitteko kuvitella, että joku kehtasi vaatia meitä ystävystymään noiden suurien, nopeiden ja iljettävien loisien kanssa!? Never... Meillä on oma piha ja talo on muutenkin varusteltu kaikilla elektronisilla laitteilla, joten maksan törkyhintaisen vuokrani vikisemättä.

Eka viikko on mennyt aika pitkälle yleisiä asioita hoitaessa. Voi tätä säätämisen määrää. Kaiken lisäksi tulin taas kipeäksi ja antibiootit jylläävät. Loistava alku, indeed! Onneksi on ollut aikaa myös hiukan tutkistella ympäristöä ja tarkastaa rantaelämän taso. Valkoista hiekkaa ja komeita miehiä, ei valittamista. Ja oopperatalo piti toki käydä myös tsekkaamassa. Tehtiin Daniellen (kämppis) ja Benin kanssa pieni keskustakierros ja vierailtiin akvaariossa. Hait oli kivoja, kunhan ne vaan näkee lasin takaa. Tämä kaupunki todellakin häikäisee kauneudellaan ja monipuolisuudellaan. Ei uskoisi, että tällainen miljoonakaupunki voi olla niin vihreä ja kotoisa. Kaiken lisäksi löysin heti toisena päivänä suuren keskuspuiston, jonne voi mennä lenkkeilemään tai ratsastamaan. Odotan vaan tervehtymistä, että pääsen kunnolla vauhtiin. Pieni miinus on korkea hintataso. Jopa suomalaisena jaksaa huokailla, kuinka kallista kaikki on. Varsinkin sen jälkeen, kun pääsi nauttimaan hetkellisesti Bangkokin halvoista päivistä. Leffaliput on kuitenkin halvempia kuin Suomessa, joten leffateatterin penkkiä on jo tähän mennessä tullut kiitettävästi kulutettua.

0 Comments:

Post a Comment

Subscribe to Post Comments [Atom]

<< Home