Intiaanikesaa ja villasukkia

Australialla on monet kasvot. Taallahan on tosiaan sydansyksy ja surffiopettajani haistoi talven jo kuukausi sitten. Mina pieni suomalainen en kuitenkaan suostu puhumaan syksysta. Viimeiset kolme paivaa ovat olleet KUUMIA! Mittarit huutaa 30 astetta ja mina tytto hikoilen ja skippaan luentoja, jotta voisin karistaa itseani rannalla. Pitaa takoa silloin, kun rauta on kuumaa. Muutenkin joka aamu on heratty siihen, etta taivas on kauniin sininen ja aurinko lammittaa takapihan kivetyksia. Me like! Yot on sitten ihan eri juttu (tai aamut, jos pitaa herata ennen kymmenta). Mummin neulomat villasukat eivat todellakaan olleet liioittelua. Taalla kun taloja ei viitsita eristaa, niin sitten tutistaan pimean tullen ja kunnolla. Tuulettimet vaihdetaan pattereihin ja sita rataa. Fingers crossed, etta lamminta riittaa viela piitkaan.

Noh, perjantaina joka tapauksessa alkaa loma ja suuntana pohjoinen (kuinka ironista suomalaisesta nakovinkkelista!). Pohjoinen tarkoittaa siis lamminta tai kuumaa. Ja mahdollisia myrskyja ja syklooneja... Toivotaan, etta vain ensimmaista. Kymmenen paivaa saatte olla rauhassa, koska sivistys on meidan matkustusreiteista kaukana. Telttamajoitus ja pussipastaa.

Eilen kuitenkin sivistettiin itseamme ja oltiin baletissa kuuluisassa Oopperatalossa. Maisemat oli kaiken kaikkiaan upeat ja baletti mykistava. Nautittiin Danin kanssa todella! Ne kissaihmiset oli niin sulavia ja hallittuja, etta kateeksi kay. Ja Oopperatalo on varmasti kaiken hehkutuksen arvoinen.

Lupaan ladata loman jalkeen kuvia taman kuivan tekstin sekaan. Jostain syysta lataaminen vaan kay niin hitaasti, etta busy businessihminen ei ehdi odotella. Mutta nyt so long, Sydney vaikenee, mutta vain toistaiseksi...:)