Miksi oi miksi?

Tämä on just tätä. Mulla olisi miljoona asiaa (tylsää kouluasiaa) tehtävänä, mutta luonnollisesti silloin kaikki muu kiinnostaa enemmän. Ja voi tätä ärsytyksen määrää...

Onko mun pakko asua sikalassa? Onko kaunis talo pakko muuttaa sikalaksi vain siksi, että 2/5 on joko laiskoja tai sydämessään Putte Possun bestiksiä? Alkaa kimppa-asumisen kääntöpuolet taas muistua mieleen. Mun tekis mieli kirjottaa vessanpönttöön, että harjaa saa käyttää. Ja mun tekis mieli kirjottaa lattiaan, että roskat roskikseen, ei tänne. Ja mun tekis mieli kirjottaa tiskialtaaseen, että kuuma vesi pesee paremmin kuin kylmä. Ja mun tekis mieli kirjottaa lautaseen, että syön omaa ruokaani, en sitä, mitä edellinen ei viitsinyt pestä pois lautasesta. Se on kivaa, kun yksi on kipeenä niin kolme on kipeenä. Kahdella on ilmeisesti kehittynyt sellainen immuunisysteemi, joka kestää mitä vaan. Enkä ihmettele yhtään näillä elintavoilla... Jos mulla ei olisi kahta ihanaa jenkkikämppistä, luulisin, että tää on joku kulttuurijuttu. Mutta kun mulla on, niin tän täytyy olla vaan ihmisten henkilökohtaisia mieltymyksiä roskiin, ötököihin ja muuhun yhtä ihanaan.

Miksi mä en voi maksaa pankkikortilla tai luottokortilla? Miks mun pitää ostaa kauppa tyhjäksi, jos haluan käyttää korttia? Tämähän on Australia, tämähän on länsimaa. Mutta mut yllätetään sata kertaa päivässä (kaupassa, baarissa, kahvilassa, missä vaan) ja mulle kerrotaan (ystävällisesti kylläkin yleensä), et sorry love, ei korttia. Oon siis aina rahaton ja kyvytön ostamaan yhtään mitään. Paitsi vaatekaupoissa, jotka ilomielin viilaa korttia.

Miksi mä aina meinaan jäädä auton alle, kun yritän juosta kotoa kampukselle? Miksi mä aina törmään ihmisiin kampuksella? Yleensä pieniin aasialaisiin... Varmaan siksi, että autojen lisäksi ihmiset kulkee ihan nurinkurin. Rullaportaat, kävelytiet ja ihan kaikki noudattaa ihan eri liikennesääntöjä. Ja sit kun mä kerrankin noudatan täkäläisiä sääntöjä, mä törmään taas, koska olen kerrankin kohdannut jonkun toisen yhtä hämmentyneen.

Ja mikä tätä säätä vaivaa? Miksi taloissa ei ole keskuslämmitystä? Miksi tarvitsen iltaisin villasukkia ja miksi nenäni on joka aamu jäässä? Mutta miksi silti voin ottaa aurinkoa ja miksi silti tarvitsen paksun kerroksen aurinkovoidetta, etten palaisi? Ei ymmärrä!

On tämä niin ristiriitaista. Ehkä tää on se vaihe, kun alan tajuta, miten erilailla kaikki on. Eikä ees oo.. Tää ei oo mikään vaihe, tää on vaan elämää. Ja hauskinta on se, et pääosin mua naurattaa nää ristiriidat. Nyt kun tiedän, et tää tosiaan on vaan elämää. Ja nyt mä jatkan opiskelua tai ehkä mä käyn kaupassa, ostan suklaata ja katson leffaa. Whatever...