O'Dublin
Mun kurssi on selkeästi nousussa, koska vieraita tulee ovista ja ikkunoista. PauPaun ja Eiran lähdettyä sain seurakseni Elinan. Täydellisellä ohjelmoinnilla alle viikossa ehtii nähdä paljonpaljon Lontoota, kysykää vaikka Ellulta. Mä jätin turistiosuuden väliin ja menin mukaan vaan puistoihin ja markkinoille. Spitafields ja Portobello on edelleen mun supersuosikit (kukkarokin tykkää). Myös Grenichin markkinoilla oli kaikkia kivoja herkkuja. Grenichin puisto puolestaan on viheriöiden ykkönen, Hyde Park on kyllä myös aika ihku.

Liikaa Strongbowta Churchillissä?

Miljardisti joutsenia Hyde Parkissa
Koska Lontoosta pitää aina välillä poistua, että ei pää hajoa, suunnattiin Ellun kanssa pitkäksi viikonlopuksi Dubliniin. Oi se oli söpö pikku city ja irkkuihmiset jolly good fellows. Asuttiin sellaisessa guesthousessa ihan keskustassa. B&B-meininki on kyllä niin huippua - omistajat on aina ystävällisiä setiä ja aamulla saa tankata itsensä täyteen muroja, toastia ja makkaroita (jotka tosin jätin nälkäisemmille). Dublin on niin pikkuruinen, että keskustan alueen ja nähtävyydet kävelee läpi päivässä. Kauniiksi kaupunkia ei voi kutsua, mutta siellä todella on tunnelmaa. Temple Barin alue oli mun suosikki kaikkine pubeineen ja ravintoloineen. Siellä me Ellun kanssa viihdyttiinkin suurin osa ajasta (ei aina pubeissa!). Join ehkä elämäni kalleimman Baileysin, mutta hei kun Irkkulassa ollaan.

The real thing - Temple Bar

Myös kovasti suosiossa

Trinity College

Dublinin ihanat ovet. Mun suosikit oli violetti ja lime.
Käytiin myös Guinnessin storehousessa. Sisäänpääsylipun hintaan kuului tuoppi sitä itseään – kuten kuvasta näkyy, hyvin uppoaa. Ei tosi, tyhjiä tuoppeja ei me tyttöset nähty. Se vaahto oli kyllä ihan hyvää. :D

On se mustaa...

En ole epäluuloinen ollenkaan
Yksi päivä vietettiin sitten Irlannin maaseudulla. Tehtiin sellainen bussimatka Wicklow countyyn ja nähtiin muun muassa Braveheartin kuvauspaikkoja. Aivan upeita kaikki ne nummet ja muutenkin maisemat! I absolutely loved it!

Nummia jossain Sally Gapin alueella

Guinness-tehtaan omistajat omistaa myös tän järven. Huomatkaa hiekka
, se on tuotu Rivieralta vertauskuvaksi oluen vaahdosta.

Upper Lake Glendaglough'ssa
Kotona Lontoossa oli arki vastassa. Vaikka meillä ei varsinaisesti tulvikaan, sen verran kuitenkin, että kuravedet ja juomavedet oli loman aikana saatu sekaisin. Vettä on siis viime päivinä keitetty tehokkaasti, nyt ei enää tartte. Aika ei siis ainakaan ole tullut pitkäksi. Ja kohta kotiin... Oh dear!
Liikaa Strongbowta Churchillissä?
Miljardisti joutsenia Hyde Parkissa
Koska Lontoosta pitää aina välillä poistua, että ei pää hajoa, suunnattiin Ellun kanssa pitkäksi viikonlopuksi Dubliniin. Oi se oli söpö pikku city ja irkkuihmiset jolly good fellows. Asuttiin sellaisessa guesthousessa ihan keskustassa. B&B-meininki on kyllä niin huippua - omistajat on aina ystävällisiä setiä ja aamulla saa tankata itsensä täyteen muroja, toastia ja makkaroita (jotka tosin jätin nälkäisemmille). Dublin on niin pikkuruinen, että keskustan alueen ja nähtävyydet kävelee läpi päivässä. Kauniiksi kaupunkia ei voi kutsua, mutta siellä todella on tunnelmaa. Temple Barin alue oli mun suosikki kaikkine pubeineen ja ravintoloineen. Siellä me Ellun kanssa viihdyttiinkin suurin osa ajasta (ei aina pubeissa!). Join ehkä elämäni kalleimman Baileysin, mutta hei kun Irkkulassa ollaan.
The real thing - Temple Bar
Myös kovasti suosiossa
Trinity College
Dublinin ihanat ovet. Mun suosikit oli violetti ja lime.
Käytiin myös Guinnessin storehousessa. Sisäänpääsylipun hintaan kuului tuoppi sitä itseään – kuten kuvasta näkyy, hyvin uppoaa. Ei tosi, tyhjiä tuoppeja ei me tyttöset nähty. Se vaahto oli kyllä ihan hyvää. :D
On se mustaa...
En ole epäluuloinen ollenkaan
Yksi päivä vietettiin sitten Irlannin maaseudulla. Tehtiin sellainen bussimatka Wicklow countyyn ja nähtiin muun muassa Braveheartin kuvauspaikkoja. Aivan upeita kaikki ne nummet ja muutenkin maisemat! I absolutely loved it!
Nummia jossain Sally Gapin alueella
Guinness-tehtaan omistajat omistaa myös tän järven. Huomatkaa hiekka
, se on tuotu Rivieralta vertauskuvaksi oluen vaahdosta.
Upper Lake Glendaglough'ssa
Kotona Lontoossa oli arki vastassa. Vaikka meillä ei varsinaisesti tulvikaan, sen verran kuitenkin, että kuravedet ja juomavedet oli loman aikana saatu sekaisin. Vettä on siis viime päivinä keitetty tehokkaasti, nyt ei enää tartte. Aika ei siis ainakaan ole tullut pitkäksi. Ja kohta kotiin... Oh dear!

0 Comments:
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home