10 things I hate about you

Tämä on nyt jokaisen ulkomaanjakson pakollinen osuus. Mä olen tullut mun Lontoo-elämässä siihen pisteeseen, että enemmän kuin yksi asia ottaa päähän, ainakin kerran viikossa.

1) Pitsiverhot: Siis onko tässä maassa joku laki, että kaikkien ikkunassa pitää olla valkoiset pitsiverhot?? Kuosia saa toki vaihtaa - raidat, ruudut, kukat, pallot käy, you name it. Council houseissa valkoinen muistuttaa enemmän keltaista. Ja näiden mielestä Marimekko on jotenkin kylmä!!

2) Julkinen liikenne: Siis miksi turhaan käyttää aikaa aikataulujen suunnitteluun tai rahaa niiden painamiseen, kun ei ne päde kuitenkaan? Bussit tulee ja menee, jos tulee ja menee. Tubet seisoo tunneleissaan. Signaalihäiriöt kaikuu korvissa. Argh!

3) Liikenneruuhkat: Niin, jatkona edelliseen, että sen voisi ottaa aikatauluissa huomioon, että liikenne seisoo aamuisin kaksi tuntia ja iltaisin kaksi tuntia (vähintään), kun jostain syystä yksityisautoilu on aika pop edelleen. Ja mites se Blair sanoikaan, että ilmastonmuutokselle on tehtävä jotain...

4) Ryntäily: Ja edelleen liikenneasiaa. Kun ei ymmärrä, miksi ihmiset yrittää junaporttien kohdalla talloa pienten tyttöjen yli. Ja miks käyttää kyynerpäitä asemalaiturilla, kun junakin on vielä edellisellä pysäkillä. Ja joku sanoi, että Helsingissä on ihmisillä kiire. Hey welcome to London!

5) Hinnat: Niin, miten saada 100 eurolla elämä? Täällä kaikki maksaa kertaa sata. Julkisen liikenteen (LOISTAVISTA) palveluista on luonnollista maksaa 150 puntaa kuussa. Ja huoneesta hevonkuusessa monta puntaa myös. Huulipunaa saa halvalla, huomenna lounaaksi sitä sitten.

6) Nuoriso: Voi niitä nuoria, kun ne vaan käyttäis vyötä ja ostais tarpeeksi isoja paitoja. Tää on pissisten luvattu maa! Ja muodin mekka. :D

7) Valkoiset pakettiautot: Voisi lopettaa sen huutelun sieltä auton turvallisesta ohjaamosta. Alkaa heti aamu väärällä jalalla, kun ei ovesta ehdi astua ulos ja ensimmäinen raksaäijä on kertomassa mielipiteensä sun päivän vaatevalinnasta tai susta yleensä.

8) Sää: Ei se sumu, mutta se sade. Ja kaikki vakuuttaa, että täällä ei sada ikinä. No jos 80% ajasta on ei ikinä, niin okay then. Olkoonkin, että on sateisin kesä 50 vuoteen, Englannissa sataa PALJON. Onneks mulla on etelän loma jo varattuna...

Nyt en keksi enää lisää. Eiköhän muutama vielä seuraavien viikkojen aikana irtoa.
Mutta joo, today I hate London and tomorrow I'll fall in love with it again. Täällä on kuitenkin paljon enemmän hyvää kuin huonoa and I mean it. :)

My midsummer in hobittila

Taas mä missasin suomalaisen juhannuksen: hukkumiskuolemat, sadefestarit ja pussikaljat. Niin ja Siikavaaran, grilliherkut ja souteluretket (myös suuteluretket valitettavasti). Mutta ei valittamista tässä engelsmannivaihtoehdossakaan. Matkustin Isle of Wightille, vähän niinkun Ahvenanmaalle, mut ei kuitenkaan. Oli ehdottomasti upeeta!!!

Tätä on nyt vaikea pukea sanoiksi, mutta vähän niinkuin oisin matkustanu Englantiin 50 vuotta sitten. Tai ostanu matkalipun hobittilaan. Kaikki oli söpöä, kaunista, rauhallista, ystävällistä (jatka listaa valitsemallasi positiivisella adjektiivilla). Olin yötä oikeeseen englantilaiseen tapaan sellasessa B&B:ssä. En oo ikinä syöny niin suurta aamiaista - ei tarvinnu syödä koko päivänä mitään muuta. Paitsi niissä sadoissa tea roomeissa piti syödä ja juoda cream teatä ja kaikkia fudgeja piti tietysti maistella. Sitten vaan ostin bussilipun ja kierteilin kaikissa pikkuruisissa kylissä ja rantakaupungeissa, jotka ei kyl oo kaupunkeja, mut kuitenkin. Siis loistava lomakohde, ehdottomasti mentävä uudestaan. Ja vaan parin tunnin matka Lontoosta. Kattelkaahan kuvia, kun en jaksa kirjottaa enempää.


Mi huone - oikeesti, kattokaa tuota kukkaloistoa! :D


Godshill - kaunein kylä kaikista, siinä oli oikeesti jotakin jumalallista


Niin olin mä siellä oikeesti - tällä kertaa muuten mua luultiin kanadalaiseksi, mikä on aina parempi kuin jenkki, I guess


Yksi sadoista tea roomeista, joita oli pienessäkin kylässä tsiljoona


Lahjatavarakaupoissa tuli helposti ostomania - oli halpaakin vielä!


Ventornissa oli upeet rantamaisemat ja upeita rantoja on kaikkialla!

My walk with Mr. Darcy

Aivan mahtavan ihana viikonloppu takana. Tähän lienee ainakin kolme syytä: 1) Merjan piipahdus cityssä, 2) auringon piipahdus cityssä ja 3) puistojen olemassaolo cityssä.

Merja oli mukava vieras, hän ei vaatinut shoppailua Oxford Streetillä eikä hikistä turistikierrosta kaikissa must see –paikoissa. Sen sijaan me otimme kaiken irti Lontoon kauniimmasta puolesta ja erityisesti harvinaisesta vieraastamme herra Auringosta.

Torstai-iltana mä korkkasin klubi-Lontoon. Oltiin kuuntelemassa jazzia Vortex-klubilla jossain itä-Lontoon sydämessä. Kiitos julkisen liikenteen (HKL ei ole ainoa epäluotettava matkanjärjestäjä maailmassa) kuulimme keikasta ehkä puolet. Noh, parempi vähän kuin ei ollenkaan. Oli hyvää musaa. Kotimatka muistutti kovasti Villiä Pohjolaa – kotikadulla käveli vastaan kaksi kettua. Niin, ja olenhan minä maalta kotoisin. Piti vaan tulla Lontooseen asti näkemään villipetoja. :D

Perjantaina palasin Jane Austenin tarinoihin. Greenwichin puisto on yksi ehdottomasti ihanimmista paikoista, joissa olen koskaan saanut käydä. Sitä ei kai vaan voi selittää, se pitää kokea. Siellä nummilla kävellessä oikeasti kuvittelin käyskenteleväni herra Darcyn seurassa. Ja välillä eksyimme salaisiin puutarhoihin, joissa vastassa oli kukkaloisto ja uteliaat kesyoravat. Tietysti tutustuimme myös ajan syvimpään olemukseen. Sopivasti maailmanpoliittista tilannetta seuraillen jouduimme taiteilemaan idän ja lännen välillä. En tiedä kumpi voitti… Kotimatka taitettiin lautalla aina Westminsteriin asti ja matkalla pystyi tirkistelemään pakollisia nähtävyyksiä turvallisten etäisyyksien päästä. Mielenkiintoista arkkitehtuuria oli myös Thamesin ranta tulvillaan. Illalla piti sitten vielä katsoa Ylpeys ja ennakkoluulo, että päivän teema olisi täydellinen.












Lauantaina jatkui puistoteema. Ohjelmassa Kensington Gardens. Piipahdettiin myös Portobello Roadilla ja Churchillissä.

Sunnuntaina aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, joten vaihtoehtoja ei ollut. Bikinit päälle ja nurtsille. Nyt en ole enää ihan kalkkilaivan kapteeni, mutta vielä on matkaa viime vuoden väritykseen.

Ja nyt arki jatkuu. Palataan taas, kun on jotain kerrottavaa. Aurinkoista viikkoa everybody!

My name is Kaisa and I am a shopaholic...

ja syytön minä siihen olen. Ne on ne ympäristötekijät, kun tekee ihmisestä kyvyttömän sulkemaan kukkaronsa nyörit ajoissa. Ei vain se, että markkinoita ja putiikkeja on kaikkialla ja kaikille, mutta myös se, että vihdoin täällä paistaa aurinko, mikä luonnollisesti vaihtaa mielen shoppailumoodiin. Niin, viime viikonloppuna tosiaan vietin päivän Notting Hillissä Portobello Roadin markkinoilla. Se kieltämättä oli lauantaina varsinainen turistirysä, mutta ei se ostamista tai tunnelmasta nauttimista estänyt. Sieltä löytyy kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ja vaikka ostaminen ei kiinnostaisi, niin katseleminenkin jo tuottaa suurta mielihyvää.

Shoppailun jälkeen menin Churchiliin (se kuuluisa pubi, kuka kattoo Krisseä?) ansaitulle tauolle. Siellä oli Finn Chicksien kokoontuminen. Omistaja ihastui muhun ja mun TUMMIIN HIUKSIIN niin, ettei ihailusta loppua tullut. Punastuneena poistuin baarista. Noh, mitä opimme tästä? Joskus myös bruneteilla on kivaa. ;)





Sunnuntaina käristettyäni itseäni auringossa piipahdin Merton Abbey Millsin markkinoilla. Ne oli no tourist, only locals -markkinat. Tosi söpöä, paljon halpoja käsitöitä.

Viime viikolla meillä oli kans töissä virkistyspäivä. Vierailtiin Warwickin linnassa parin tunnin ajomatkan päässä Lontoosta. Oli hieno linna. Sen omistaa käsittääkseni Madame Tussaudin omistajat ja siellä oli kans paljon vahanukkeja. Sade kyllä vei terän virkistykseltä. Noh, pubissahan sitä sitten virkistyy sitäkin paremmin. Ja oli kiva nähdä vähän Lontoonkin ulkopuolista elämää. Kuvissa on mun työkavereita.







Ainiin, pakko kertoa, kuinka tästä viikosta tuli täydellistäkin täydellisempi. Löysin TimTameja Colliers Woodin Sainsburystä! Niitä ei ikävä kyllä myydä kaikkialla eikä sielläkään ollut kuin rajattu valikoima, mutta parempi vähän kuin ei mitään.

Makoisaa viikkoa kaikille!