Finally about Sydney

Nyt on kunniakkaasti viikko takana aussielämää. Saapuessani tänne kello oli kuusi aamulla olin aivan kassalla. Se pieni sekavuus on jäänyt päälle, joten älkää antako häiritä. Ja täällähän muutenkin otetaan aika rennosti.:)

Asustelen mukavasti isossa omakotitalossa Randwickissa, mikä tarkoittaa sitä, että yliopisto on kadun toisella puolella ja Coogeen ranta noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Ei paha... Muutenkin kulkuyhteydet ja ostosmahdollisuudet ovat lähettyvillä ja valtava kampusalue (kartta välttämätön!) tarjoaa kaikenlaisia palveluita aina lääkäristä kuntokeskukseen. Talo on tosiaan suuri ja asutamme sitä yhdessä kolmen jenkkitytön ja satunnaisesti vierailevien ötököiden kanssa. Torakat eivät onneksi ole vielä löytäneet meitä pysyvästi. Ja voitteko kuvitella, että joku kehtasi vaatia meitä ystävystymään noiden suurien, nopeiden ja iljettävien loisien kanssa!? Never... Meillä on oma piha ja talo on muutenkin varusteltu kaikilla elektronisilla laitteilla, joten maksan törkyhintaisen vuokrani vikisemättä.

Eka viikko on mennyt aika pitkälle yleisiä asioita hoitaessa. Voi tätä säätämisen määrää. Kaiken lisäksi tulin taas kipeäksi ja antibiootit jylläävät. Loistava alku, indeed! Onneksi on ollut aikaa myös hiukan tutkistella ympäristöä ja tarkastaa rantaelämän taso. Valkoista hiekkaa ja komeita miehiä, ei valittamista. Ja oopperatalo piti toki käydä myös tsekkaamassa. Tehtiin Daniellen (kämppis) ja Benin kanssa pieni keskustakierros ja vierailtiin akvaariossa. Hait oli kivoja, kunhan ne vaan näkee lasin takaa. Tämä kaupunki todellakin häikäisee kauneudellaan ja monipuolisuudellaan. Ei uskoisi, että tällainen miljoonakaupunki voi olla niin vihreä ja kotoisa. Kaiken lisäksi löysin heti toisena päivänä suuren keskuspuiston, jonne voi mennä lenkkeilemään tai ratsastamaan. Odotan vaan tervehtymistä, että pääsen kunnolla vauhtiin. Pieni miinus on korkea hintataso. Jopa suomalaisena jaksaa huokailla, kuinka kallista kaikki on. Varsinkin sen jälkeen, kun pääsi nauttimaan hetkellisesti Bangkokin halvoista päivistä. Leffaliput on kuitenkin halvempia kuin Suomessa, joten leffateatterin penkkiä on jo tähän mennessä tullut kiitettävästi kulutettua.

Bangkokissa thaitavalla

Tästä se kaikki sitten alkoi. Noin viidentoista tunnin lentelyn jälkeen löysin itseni Bangkokin lentokentältä ja muutaman tunnin hikisen jonottamisen jälkeen Johannan residenssistä. Olin kyllä jossain vaiheessa ihan varma, etten koskaan pääse passintarkastusta pidemmälle tai vähintäänkin juutun ikuisiksi ajoiksi ruuhkaan alkohille lemahtavan taksikuskini kanssa. Mutta maassa maan tavalla...

Bangkok toden totta oli elämys. Liikenne on nähtävyys numero 1. Yhden päivän aikana taidettiin Johkun kanssa kokeilla ainakin kuutta eri liikkumismuotoa, joista tuk tuk ja mopotaksi olivat loistavimmat. Mopotaksin ehdoton etu on toimiva tuuletus. Siinä kosteudessa ja lämmössä voi vain haaveilla miellyttävästä raikkauden tunteesta.

Liikkumisen lisäksi thairuoka ja thaihieronta piti tietysti kokea. Mun raajoja ei ole varmaan koskaan aikaisemmin venytetty sellaisiin asentoihin... Jee! Budha-palatsi on luonnollisesti must. Se kimallus on jotain uskomatonta ja luulenpa, että me Johannan kanssa saatiin ihan hyviä sisustusvinkkejä tulevaisuutta ajatellen. Ja kun Bangkokissa käy, ei voi sulkea silmiään halvoilta shoppailumahdollisuuksilta. Harmi vaan, että tämän matkaajan laukut olivat jo valmiiksi pullollaan ylikiloja. Laukut tyhjänä Thaimaahan!

Kohta mennään...

Hei ihanat!

Elämä on tarinoita ja unelmia. Yksi suurista on matka kohti kenguruiden ja koaloiden valtakuntaa. Jotta saisitte osanne osanne tästä jännityksestä, aloitan heti raapustamaan kuulumisia ja tapahtumia tänne. Toivottavasti näiden juttujen lukeminen hymyilyttää. :)

Huomenna nousen siis koneeseen ja lennän Bangkokin kautta Sydneyyn. Nyt on vielä pakkaaminen ja siivoaminen vaiheessa, joten työ kutsuu.

Kuulemisiin!